keskiviikko 7. elokuuta 2013

To do - list ja oma lapsi - superlapsi?

Mulla ois ihan uskomattoman paljon tekemistä, mutta en tiedä mistä ihmeestä repisin ajan siihen. Lisäksi mulla on ihan hillitön vimma mm. leipoa, siivota ja järjestellä kotona, mut ku mitään ei oikeen ehdi tehdä. Tai no, siivota kerkesin tuossa kun aamulla kävi perhetyöntekijä ja hän kävi Viivin kanssa vaunuilemassa. Joskin siivouskin jäi hieman vielä vaiheeseen, pitäs meinaan imuroida ja pölyjä pyyhkiä. Viivikin on nyt alkanu päivällä olemaan enempi hereillä, eikä hän aina malta kiltisti vain sitteristä katsella mamman puuhailuja, joten aikaa jää entistä vähemmän. Oli se alussa mukavaa kun pirpana vaan nukkui... :D

kirjahyllykin kaipaisi järkkäilyjä ja Viivin leikkimatoille pitäisi saada fiksumpi paikka. Kämpästä vaan rupee loppuu neliöt kesken :D

tämmöinen mönkiäinen oli lepotuolilla...

ja tämmöinen pötkötti sohvalla

keittiössäkin pitäisi vielä järkkäillä... huomaa ihqun väriset keittiökaapit. HUOM en ole ite valinnut kaappien värejä, ne on suoraan -70 luvulta :D

Makuuhuone on varmaan eniten epäjärjestyksessä ja petikin petaamatta...
Tässä tuli nyt hieman kodinkin esittelyä samalla, kunhan vaan saan kämpän parempaan järjestykseen, niin vois paremmankin postauksen tehdä meidän kodista :) Joskaan en tiedä kuinka kauan enää tässä olemme, rivitalokämppä on haussa ja lisäksi olen muutamaa muuta suht mielenkiintoista vaihtoehtoakin katsellut, saas nyt nähdä. En kyllä itse ole yhtään kerrostaloihminen ja lisäksi noiden vaunujen kanssa on suoraan sanoen ihan perseestä kulkea noissa portaissa.

Otsikon toinen asia liittyy ilmiöön, jonka olen laittanut merkille mm. facebookissa ja ylipäätään nettimaailmassa. Nimittäin sen, että kun joskus jonnekin laitat vaikkapa että lapsi kääntyi mahalta selälleen jo nyt esim 6 vkon ikäisenä, niin äkkiä hyökkää muut äipät kommentoimaan että "meidän pirjoki seisoi jo päällään ja käveli käsillään 1 vkon ikäisenä" ja "joo, meilläkin erkki heitti takaperin voltteja 1 kk iässä". Siis koo, nämä on nyt ihan liioiteltuja kommentteja, mut tajusitte varmaan pointin. Pointtina siis se, että kun iloitset lapsesi saavutuksesta, että hän on jotain tehnyt mitä normaalisti tapahtuisi vasta myöhemmin, niin se tullaan "mitätöimään" kertomalla miten oma lapsi on paljon superimpi ja teki jo sitä jä tätä paljo aiemmin. En tarkoita tällä siis normaalia "meidänkin iina osasi sen jo tuossa iässä"-kommentointia, koska jokainen nyt varmasti ymmärtää että ei oma lapsi oo välttämättä ainoa joka osaa jo jotain asioita varhain ja "ennen muita".
Mutta nimenomaan se toisen ilon "lyttäys" ylistämällä oma mussukkansa maasta taivaisiin ja paremmaksi kuin kenenkään muun lapsi on. Ja tästä vielä yleensä lähtee se ihme kisaaminen käyntiin, että jokainen tulee vuorollaan kilpaa kertomaan miten oma lapsi sitä ja tätä.
Tottakai oma lapsi on paras ja ihanin, mutta eikö kommentoinnin voisi pitää kivana ja olla iloinen myös toisen puolesta? Ei lapsien kasvaminen, asioiden opettely ym. ole mikään kilpailu vanhempien välillä ja jokainen lapsi varmasti oppii kaikki asiat, toiset ennemmin ja toiset vähän myöhemmin :)

2 kommenttia:

  1. Inhottavaa tuo toisen ilon lyttäys. Ittellä tuntuu pahalta joskus sanoa ääneen oma ilo esim. tytön ensihymystä tai liikkeistä, koska monet ottavat asian kehuskeluna, vaikka tarkoitus ei ole todellakaan nostaa omaa lasta muiden yläpuolelle vaan iloita uusista kehitysaskeleista. :)

    VastaaPoista
  2. joo sama itellä, mut ite ainaki oon iloinen myös toisten kertoessa vauvansa kehityksestä :)

    VastaaPoista

Ilahdun kaikista kommenteista! :) Muistathan kuitenkin kommentoidessasi hyvät nettikäytöstavat!
Älä lähetä kommenttia useasti, kommentti näkyy vasta kun olen hyväksynyt sen.
En julkaise asiattomia tai loukkaavia kommentteja.