torstai 30. toukokuuta 2013

Kipeitä suppareita ja viimeisiä hetkiä hevostelua

Myöhään eilen illalla tuli todella kipeitä supistuksia noin tunnin-kahden ajan. Varsinaisesti eivät olleet ihan säännöllisiä, mutta kipeää teki! Ei auttanut hammastakaan purra ja muutaman kyyneleenkin taisin tiputella silkasta kivusta. Supistukset kuitenkin loppuivat sitten kuin seinään. Aamuyöllä heräsin pariin kipeämpään suppariin, mutta niitä tuli vain pari ja loppuyön sain rauhassa nukkua sitten. Mutta ilmeisesti alkaa paikat tosiaankin pikkuhiljaa valmistautua! Ja ilmeisesti myös lääkärin kovakouraisempi ronkintatutkimus vähän edesauttoi asioita.

Mutta laitetaas väliin päivitettyä masukuvaa. Ajatella, 38+0 on tänään täynnä ja 39. raskausviikko alkaa. Laskettuun aikaan on enää kaksi viikkoa :) Aika on mennyt todella todella nopeaa. Masukuvia on nyt kaksi kipaletta, ne on vähän eri kulmista otettuja alemmassa ainakin musta masu näyttää isommalta :D Vaikka molemmat on tänään otettuja. Melkoinen pallero jo, vaikka itsestä se ei noin isolta tunnu :D

Masupallo 38+0

Tässä maha näyttää varsinkin todella suurelta :D Kuvassa vähän pilkottaa myös ainoat raskausarpeni jotka oon saanu.
Eilen muuten kävin siskoni kanssa vielä heposia moikkaamassa ja ihan pienelle lenkillekin tämä mamma vielä kiipesi! Taitaa pian kirjaimellisesti olla niin, että minä lähden synnyttämään hevosen selästä.... :D No ei vaan, saas nähdä joko tää jäi vikaksi kerraksi ja pääsenkö selkään sitten vasta jakautumisen jälkeen :) Mutta ratsastus on kyllä ollut ihanaa mielenvirkistystä näille loppuviikoille ja edelleen ainut "laji" jossa ei mitään kipuja ole tullut :) Ja kuten narusta voi päätellä, turvallisuuden vuoksi sisko on tässä loppuvaiheessa aina taluttanut varalta, vaikka tuo meidän rouva onkin ollut ihan mahtava ja rauhallinen "mammankuljetusväline" ;)




Mutta nyt lähden siivoamaan ja tän päivän urakaksi ajattelin myöskin pakata viimeinkin sen sairaalakassin siihen kuntoon, että jos lähtö tulee niin onpahan se ainakin valmiina :D

tiistai 28. toukokuuta 2013

Kotona

Synnärillä pyörähdetty ja kotia pääsin :) Kaikki oli ok, mutta viikon päästä pitää mennä uudelleen näytille ja katsotaan sitten tilannetta ja joko silloin käynnistetään vai ootellaanko että itekseen käynnistyy. Ultralla vilkastiin pikkuista ja kaikki hyvin. Painoa tällä hetkellä noin 2,7 kiloa ja laskettuun asti jos kasvaa niin syntymäpaino kolmen kilon luokkaa. Kuulemma hoikka neitonen :) Ja hyvin jääräpäinen... Taas pötköteltiin niin, että lääkäri ei saanut tarkasti otettua vartalosta mittoja :D Virtaukset tutki myös ja ne oli kaikki ookoo kans.
Käyrillä käytiin makoilemassa myös puolituntinen ja niissäkään ei mitään, mikä olisi huolestuttanut. Neitin jääräpäisyys huomattiin käyrilläkin, potkiskeli antureita niin, että välillä ei ääniä kuulunut ollenkaan :'D

Lääkäri teki myöskin sisätutkimuksen ja tilanne oli että kohdunsuu pehmeä, kanavaa jäljellä 1 cm ja sormelle oltiin jo auki :) Joten ehkä ei tarviisi ootella ainakaan yliajalle? :) Kehui lääkärikin että ensisynnyttäjälle paikat on tosi hyvällä mallilla tässä vaiheessa.

Sen verran kyllä pakko kehua, että minusta oikein ihanaa porukkaa tuolla KAKS:in synnärillä! :) Kaikki oli todella mukavia ja huolehtivia ja minusta pidettiin hyvin huolta. Joten hyvillä mielin voi sinne mennä synnyttämään sitten.

Mutta tosiaan, viikon päästä sinne uudelleen sitten ja katellaan mikä on tilanne. Nyt rupean isännän kanssa ihmettelemään uutta telkkaria, jonka tänään saimme ja huomenna sitten lähden siskon matkassa hevostelemaan :)

Jännittää

Tänään kävin neuvolalääkärillä mutkan ja hän laittoi sitten mulle lähetteen KAKSin synnärille, jonne pitäisi nyt sitten lähteä. Saas nähdä mitä ne siellä keksii. Lääkäri tokaisi että pakkaa mukaan tavaroita siltä varalta että jäät käynnistykseen jos katsovat tilanteen sellaiseksi. Mutta voi myös olla että vaan tarkistavat siellä tilanteen ja pääsen jo tänä iltana pois, tai sitten jään seurantaan yön yli tai pariksi päiväksi. Toisaalta toivoisin, että käynnistykseen laittaisivat, toisaalta taas sitten iskee se paniikki sittenkin että ei hitsi ei kai vielä :D Vaikka tässä onkin manattu että vois jo tulla ulos jne, mut sit ku tositilanne tulee niin rupeeki jännittää liikaa :D

Mutta palailen kertomaan tilannetta kun tiedän itsekin paremmin :)

lauantai 25. toukokuuta 2013

Paniikkia pukkaa

Älkää hätääntynkö otsikkoa, ei ole varsinaisesti mistään vakavemmasta kyse :D Aamulla oli ite tikutuksella kyllä pissat vielä yhellä plussalla valkuaisen osalta, mutta en oo toistaseksi synnärille soittanu. Eilen illalla verenpaineet kävi 140/80 eli suht korkeella varsinkin mulle (kun normaalisti paineet on 100-110/50-65) mut tänään ne on olleet ihan ookoo lukemissa, viimeksi mitattuna 125/68. Ipana on kyllä vähän vaisumpi ollu tänään masussa, liikkuu kyllä, mutta ei niin aktiivisesti mitä yleensä. Joten voipi olla että varulta tuossa illan päälle soittelen synnärille päin. Mulle kyllä tänään tosin tokaistiin että tiiä vaikka synnyttämään lähet kun nuohan on jo melkeen ennakointia synnytykseen, kohonnut verenpaine ja vauvan "hiljaiselo". Epäilen kyllä hyvin vahvasti, tänään on just ja just pari supparia vaan tullut, vaikka ties mitä olen tänään touhunnut :D Joten tuskinpa ihan vielä sentään minnekään synnyttämään ollaan lähdössä :)

Niin ja se paniikin aihe sitten. Rupesin tuossa järjestelemään vauvan vaatteita lipastoon viimein, kun en sitä vielä tähän(kään) päivään mennessä ollut saanut aikaseksi. Arvelin että josko viimein ois korkea aika :D No siinä järjestellessä sitten huomasin että joo, mulla on pikkuneidille ihan onnettoman vähän 50-56 kokoisia kamppeita! Saa tolla vaatemäärällä pyöriä pyykkikone 24/7.... Oisiko ehkä korkea aika siis marssia vaatekauppaan haalaamaan pienempää vaatetta? :D 60-68 kokoa olevia vaatteita on varmaan enemmän kuin tarpeeksi, niitä on taas sit iso läjä... Lisäksi mulla ei ole hajuakaan mitä mä neitoselle pakkaan laitokselle mukaan kotiutumisvaatteiksi. Ideoita sekä lämmintä että viileämpää päivää varten?

Toinen paniikkiaihe on se, että mä en ole sairaalakassillekaan uhrannut yhtään ajatusta. Liekö mulla ees mitään sopivan kokoista kassia mihin pakata :O Lisäksi tuntuu että pää lyö ihan tyhjää siitä, mitä kassiin pitäisi pakata. Suunnilleen tiedän, mutta mietin että varmana omalla tuurillani unohdan jotakin :D Pitänee mennä kytistelemään muiden blogeja, aika monella taisi olla sinne listailtuna mitä he ovat pakanneet :)

Niin ja kolmaskin paniikinaihe mulla on. Mulla ei ole tuttipullojakaan kuin yksi kappale :D (Jotenkin musta alkaa tuntua että mä oon jättäny kaiken ihan liian viime tippaan ja ollut liian huoleton näitten hankintojeni suhteen. Koko ajan ollut "no kyllä tässä kerkeää vielä myöhemminkin"- ajatuksella ja nyt hoksaa että ei prkl mulla loppuu kohta aika kesken... :D) Tuttejakaan ei ollu kaapissa kuin pari, mutta tänään kipaisin sitten paikalliseen M-markettiin, jossa oli konkurssimyynti. Sieltä sitten nappasin pari pakettia söpöjä tutteja matkaan. Niillä varmaan jo pärjännee :) Mutta tosiaan, noita tuttipullojakin varmaan voisi hommailla jokusen kappaleen lisää....

Tämmöset söpöt tutit lähti matkaan. Nuo minni ja mikki tutit varsinkin on suloisia :)

perjantai 24. toukokuuta 2013

Pientä huolestumista

Ihan ekaksi, meidän pikku neiti on nyt täysiaikainen <3 Tätä päivää on tullut jo odotettuakin :) nyt voisi mun puolesta ainakin neitonen maailmaan tulla vaikka heti. Alkaa mamma olla aika kärsimätön. Ja toisaalta myös melkoisen tuskainenkin näiden vaivojen kanssa! Tossa kattelin eilen että näyttää että masu on laskeutunu alaspäin. Myös hengittäminen on helpottunut hieman, mutta sitten taas alakerrassa on tukalat oltavat, nivuset huutaa hoosiannaa ja painetta tuntuu.

No mutta kuitenkin. Otsikko viittaa huolestumiseen, joten siitä nyt hieman lisää sitten. Tänään oli neuvolakäynti heti aamusta. Neuvolassa sitten sai pari syytä, joiden vuoksi pieni huoli jäi takaraivoon. Ensinnäkin pissassa valkuainen oli yhdelä plussalla. Neuvolatäti sanoi, että voi kyllä johtua niukasta näytteestäkin (en saanut kovin isoa näytettä annettua kun kävin ennen neuvolaa vessassa). Sitten toinen huolenaihe oli vauvan syke, se oli hieman matalahko ja pyöri aluksi siinä 105-110 tietämillä ja välillä hetkeksi nousi 115-121. Neuvolatäti sitten soitti synnärille että mitäs tehdään. Jutteli kätilön kanssa ja kätilö vielä kysyi asiaa lääkäriltäkin. Lääkäri kuitenkaan ei ollut sydänäänistä huolissaan ja kätilön kanssa määräsivät sitten viikonlopuksi kotiseurantaan. Eli nyt aamulla pitää itse testailla tikun kanssa pissa, että onko muutoksia. Lisäksi sain verenpainemittarin matkaan, joten sitäkin pitää mittailla ja vauvan liikkeitä pitää kanssa seurata. Varsinaisesti ei liikelaskentaa, mutta kuitenkin. Ohjeena sitten, että jos pissassa häikkää, paineet nousee, oma olotila menee heikoksi tai vauvan liikkeet vähenee tms, niin sitten suoraan synnärille soittoa.
Neuvolatäti sanoi että ei ole syytä nyt stressata tai muuta, mutta väkisinhän tämä stressaa jonkin verran..

Mutta sitten vielä muita neuvola-asioita. Olin ihan oikein katsonut, että masu on alaspäin tullut, neuvolatäti totesi nimittäin että vauva on laskeutunut :) Vielä ei kuitenkaan ollut kiinnittynyt. Sf-mitta oli sama kuin viimeksi, eli 30 cm. Ja sekin siis kertoi sen aika hyvin, että vauva on alaspäin tullut. Muuta ihmeempää ei sitten ollut. Keskiviikkona tosin jouduin aloittamaan rautakuurin, ilmeisesti oli hemoglobiini tippunut kun sain armottoman väsymyksen kaverikseni. Seuraava neuvolakäynti on sitten maanantaina jo ja silloin sitten katotaan myös se hemppari, että onko noussut.

Nyt tuli vähän sekavahko teksti johtuen mietinnän aiheista sekä liian vähäisistä yöunista. Joten, taitaa tää äippä nyt lähteä pienille nokosille. Vkloppuna palailen taas, katsotaan mitä kotitestaukset sanoo.

PSPSPSPS: Käykäähän osallistumassa odotan. blogin arvontaan! :) Arvontaan pääset TÄSTÄ

maanantai 20. toukokuuta 2013

Heppailemassa

Tänään kävin mieltä virkistämässä jälleen, eli heposen selässä. Ihana ilma, ihana heppa ja onnellinen mamma :)



Masu näyttää tässä suuuuuurelta :D


torstai 16. toukokuuta 2013

Pikapäivitys neuvolasta ja massu 36+0

Eilen oli siis neuvola ja neuvolalääkäri. Kaikki oli hyvin, mukava oli vielä pikkuista neitiä vilkaista, seuraavan kerran näenkin hänet sitten kun hän saapuu maailmaan :) Tästä lähtien nyt sitten neuvolassakin ravaillaan joka viikko, joten seuraava käynti onkin jo heti ensi viikon perjantaina. Lääkärin tekemä synnytystapa-arvio ei ollut minusta kummoinen o_O Ihan samanlainen kuin normilääkärikäynti aiemmin. Ilmeisesti mulla on paikat semmoiset, että normaali alatiesynnytys onnistuu. Neitosen syntymäpaino arvio on tällä hetkellä noin 3,3 kg, jos syntyy lasketun ajan tietämillä. Ei mikään iso möhkäle, ihan sopivan kokoinen :) Ultratessa neiti muuten oli söpösti sormi suussa! :D
Mutta nyt taas alla näitä neuvolatätin ja neuvolalääkärin tekemän tutkimuksen juttuja. Suluissa taas edelliskerralta.

Rv: 35+6 (34+6)
Paino: + 0,7 kg edelliskerrasta
RR: 129/76 (118/72)
Pissa puhdas (puhdas)
B-Hb: 113 (111)
Sf-mitta: 30 cm (29 cm)

Turvotus: +- (+-)
Vauvan syke: 136 (122) 
Tarjonta: rt (rt)
Lapsiveden määrä: normaali (normaali)
Liikkeet: ++ (++)

Vauvan paino: 2598 g

Oma verenpaine oli siis hieman noussut, mut se kai lienee normaalia, ainakin muistelisin et loppuraskaudessa saattaa paine nousta. Hb:kin oli hieman noussut, joten rautalisää ei tarvii aloittaa. Pitää vaan syödä monipuolisesti ja muistaa syödä niitä mammavitskuja :D Turvotusta on jonkun verran, itsellä varsinkin jalkohin, sormiin ja naamaan tahtoo kerätä turvotuksen. Vettä pitäs muistaa juoda paaaaaljon :D

Tänään olen ahkeroinut sitten aamun, tiskasin, siivosin, järjestelin, kävin kaupassa... Nyt seuraavaksi sitten ruuanlaittoon, alkaa olla melkoisen nälkä jo :) Lopuksi vielä massukuvaa 36+0 :)


tiistai 14. toukokuuta 2013

Ei-mitään-päiviä ja hepostelua

Täällä on vietelty sellaisia "ei-mitään"-päiviä, lähinnä tullut kuhan vaan oltua ja flunssaa paranneltua. Flunssahan se iski sitten ihan "rytinällä" päälle viikonlopuksi, nenä vuoti ihan kunnolla, sai hangata nenän ihan rikki ja punaiseksi. Äänikin katosi melkein kokonaan ja supisteli normaalia enempi. Henki ei tahtonut kulkea huonostikaan, lähellä jo oli että pitääkö tässä lisähappea tai jotain helpotusta hakea tk:sta. Nyt onneksi aletaan olla jo voiton puolella. Nenä tahtoo vielä vähän tukkoon mennä ja yskä on tosi inhottava, mut jospa se tästä pikkuhiljaa! :) Viikonloppuna muuten ajattelin, että onneksi ei ollut vielä laskettu aika siinä lähellä, kamalaa ois ollu sellasella ololla lähteä synnyttämään!

Eilen kävin sitten siskon kanssa "perukkailemassa" ja hyppäsin vielä hevosenkin selkään. Ah, se on kyllä niin terapiaa! Kivut häviää kokonaan, ei satu selkään, ei nivusiin, ei mitään. Ei supistele (toisin kuin esim kävellessä) ja hevosen käyntiaskel on niin rentouttava ja mieli taas virkistyi kummasti. Vielä muuten pääsee ihan hyvin hevosen selkään, alastulo sitten tapahtuu jo etuperin ja sisko varalta ottaa vastaan :D Niin, ja omat heppailulenkit menee sitä rataa, että minä matkustan vaan hevosen kyydissä ja siskolla on hevonen narun päässä kaiken varalta :) Vaikka tuo Heluna-tamma onkin melkoinen terapiaratsu ja luottohevonen :) Ratsastelun jälkeen sitten hoidettiin ja harjailtiin meidän shettis, siinä sai sitten sitä poniterapiaa ;)
Kaksi ekaa kuvaa on muuten siskon blogista napattu, loput kaksi minun ottamia :)

Terapiaheppa Hellu
Poniterapiaa
Kaverukset raapustelemassa
Yksi pieni söpö poni
Huomenna olisi sitten taas lääkärineuvolaa, synnytystapa-arviointi nimittäin. Hui, vähän toisaalta jänskättääkin :) Vaikka uskoisin kyllä että paikat on mulla semmoiset että alateitse synnytys onnistuu hyvin. Koskaanhan tietysti ei voi tietää, mitä synnytyksessä käy. Mutta huomenna siis tulenee sellaisia kuulumisia sitten, sikäli mikäli joudan kirjoittelemaan. Lisäksi neuvolatätillä käväisen mutkan niin tsekkaillaan ne minun hb-lukemat.

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Äippäloman alku, neuvolaa ja flunssaa

Tänään alkoi virallisesti sitten äippäloma. Toki lomailluthan olen kyllä jo tässä jonkin aikaa :D Äippäloman kunniaksi se päätti sitten vissiin flunssankin pukata... Päivän on ollut aika ilkeä olotila, kurkku on karhea, päähän koskee ja vähän tööt olo. Lämpöähän se pikkuisen oli nostanut kun äsken mittailin, mutta ei muuta kuin lepoa siis :)
T'änään oli myös neuvolassa käynti. Neuvolatätin luona oli myös sairaanhoitajaopiskelija tällä kertaa mukana. Toki he kysyivät saako hän olla ja eipä se minulle haitaksikaan ollut :) Mutta alla taas tän kertaiset neuvolajutskat ja suluissa edellisen kerran asiat, edellinen käynti oli siis rv 32+5. Hoksasinkin että en oo tainnu ees ton edelliskerran juttuja tänne päivitelläkään!

Rv: 34+6 (32+5)
Paino: + 1,4 kg edelliskerrasta
RR: 118/72 (122/64)
Pissa puhdas (puhdas)
B-Hb: 111 (ei mitattu viimeksi)
Sf-mitta: 29 cm (27 cm)

Vauvan syke: 122 (140)
Tarjonta: rt (rt)
Lapsiveden määrä: normaali (normaali)
Liikkeet: ++ (++)


Hemoglobiini oli siis tipahtanut ja se selittääkin varmasti viime päivien väsymyksen, joka on vaivannut. Vielä ei kuitenkaan lisärautakuuria neuvolatäti määrännyt, vaan sovittiin että nyt yritän syödä niitä raskausvitamiinitabletteja, josko se hb lähtis niillä nousemaan, niissä kun kuitenkin on rautaa myös. Ens käynti onkin jo sitten heti ensi viikon keskiviikkona, silloin ois lääkärineuvola ja lääkäri tekee synnytystapa-arvioinnin, sekä painoarvion :) 

Viime päivinä mulla on ollut ihan kamalan tukala olo, vauva painaa ilkeästi jo keuhkoja ilmeisesti kasaan ja tuntuu että mulla ei meinaa henki oikein kunnolla kulkea :/ Lisäksi tuo painaminen aiheuttaa närästystä ja huonoa oloa. Joku sanoi, että sen pitäisi helpottua sitten kun vauva laskeutuu, mutta vähän epäilen tätä asiaa, kun tänään neuvolassa neuvolatäti sanoi tunnustellessaan että vauva on jo aika alhaalla. Ilmankos alakerrassa onkin ollut välillä aika ilkeää paineen tunnetta :/ Toki kyllähän se vielä vähän laskeutuu ja kiinnittyy sitten mutta tosiaankin kuulemma aika alhaalla neitillä jo pää on..

Mutta nyt siirryn sohvalle viltin alle katsomaan leffaa, jospa tää flunssakin ohi menis nopsaan :)

lauantai 4. toukokuuta 2013

Elämän pieniä iloja ja pientä pohdintaa

Elämän pieniä iloja tänään tälle mamalle oli se, kun pääsi käymään pienellä ratsastuslenkillä suomiputella :) Lisäksi käytiin siskon tammalla kärryttelemässä. Niin ja ihanaa halipusuponiakin sai rapsutella. Miten voikaan shetlanninponi olla niin suloinen? Varsinkin tuo meidän Lulu, se on aina semmoinen lutusen näköinen jota tekee mieli halia ja pussailla... :D Siitä tulee varmasti oiva poni pikku neidille, kunhan neiti kasvaa sen verran, että hänet voi Lulun selkään laittaa :)

Onnellinen mama ja aasin näköinen suomiputte :)
Halipusuponi :)
Viikonloppua ollaan vietetty mieheni lasten kanssa ja mukavaa on ollut. Kivaa noiden kanssa on touhuta ja miehen tytärtä käytinkin tänään heppailemassa, kun sekin on melkoinen heppatyttö :) Muutenkin, inhottavan kipeästä lonkasta huolimatta, on ollut mukava ja leppoisa viikonloppu.

Pientä pohdintaa sitten viittaa hieman tämän päivän pohdintoihini valokuvista. Kun prinsessa syntyy, hänestä tulee varmasti paljon otettua kuvia. Mutta sitä olen kovasti miettinyt, että miten paljon kuvia uskaltaa laittaa nettiin? Itse olen hieman sitä mieltä, että en rajattomasti tahdo jakaa lapseni kuvia nettiin, koska niitähän ei tunnetusti välttämättä saa pois sieltä enää koskaan. Toki varmasti Facebookkiin tulee jokunen kuva laiteltua ja varmasti tänne blogiinkin. Ehkä enemmän laittelen sitten neitosesta semmoisia kuvia, joissa olen itse hänen kanssaan, enkä niinkään viljele paljoa kuvia joissa prinsessa on vain itse. Facebookissa onneksi kuvien näkyvyyden voi rajata melko hyvin, mutta esimerkiksi tälläisessä julkisessa blogissa kuvat ovat kaikkien nähtävillä. Miten muut äidit, miten olette miettineet tätä asiaa?

torstai 2. toukokuuta 2013

Oma napa 34+0


Maha 34+0, uusi viikko eli 35. raskausviikko käynnistyy :) Muuta en nyt jouda postailemaan, mutta palailen blogiin viikonlopun aikana :)