Huh, se kerkiksi se 11. viikkoa tulla täyteen ja siirryttiin jo 12.:nnelle viikolle. Jännää! :) Kohta on ensimmäinen kolmannes takana ja tämänkään tulevan mamman ei tarvii enää niiiiiin paljoa panikoida koko ajan joka asiasta. Tottakai varmasti se pienoinen pelko pysyy koko ajan, mutta jospa se siitä vähän jo rauhoittuisi :) Kummasti ultrassa käynti rauhoittaa omaa mieltä, ainakin viimeksi. Ja varmasti nyt myös tulevana torstaina, jos vain pienellä on kaikki hyvin.
Viime postauksessa mainostin sitä verikokeissa käyntiä, mutta en sitten vielä viime viikolla ehtinyt. Maanantaina on otettava kyllä itseä niskasta kiinni ja marssittava sinne labraan. Se vain tuo herääminen aamulla vois olla helpompaa, seittemältä aukeis labra ja sillon ois mentävä sinne jos meinaa vielä kahdeksaksi töihin keretä.
Olen aamuisin huomannut, että mulla alkaa ihan pieni masukin olla jo. Aamuisin sen huomaa, koska mulla ei silloin lainkaan ole turvotusta. Normaalisti kun olen hoikka niin sen jotenkin heti huomaa :) Eniten mä varmaan raskaudelta odotan sitä vauvamasua :')
Opettajakin kävi perjantaina työharjoittelupaikalla katsomassa. Juttelin sitten hänen kanssaan tarkemmmin koulun käynnistä ja oli puhe, että koitan sittenkin jatkaa koulussa niin pitkään kuin vain mahdollista. Ja se on minusta hyvä ratkaisu. Vaikka varmasti jossakin vaiheessa maha rupeaa olemaan tiellä, mutta silti haluan jatkaa sitä opiselua niin pitkälle kuin vain on mahdollista. Ihan jo tulevaisuuden kannalta. Opettajakin oli sitä mieltä, että kyllä me saadaan mulle opinnot järjesteltyä ja sellaisia hommia mulle, joissa raskaus ei ole haitaksi. Sen verranhan sitä ainakin on rajoitetta, että raskaita juttuja ei saa nostella ja liuottimia ei saa käyttää.
Uskon kuitenkin että tuo kouluhomma järkkääntyy ihan hyvin, miksi ei järjestyisi :) Jos vain jaksan käydä, niin käyn varmasti koulussa äitiyslomaan saakka. Mulla se alkaisi joskus toukokuun puolessa välissä, jolloin tämä vuosi koulusta onkin jo melkein täysin ohitse. Keväällä en vain pysty osallistumaan top-jaksolle, mutta opettajan mukaan voisin silloin tehdä koululla jotakin muuta.
Jotenkin tuli helpottunut fiilis tuon koulun suhteen :)
Sen verran tiedän, että blogiani lukee muutama muukin raskaana oleva, joten olisi mukavaa jos jaksaisitte nakata kommenttia siitä, miten te aiotte teidän töiden/koulujen kanssa tehdä?
Mutta nyt muut hommat kutsuu, katsotaan jaksaisiko sitä illalla vielä palailla blogin äärelle :)
 |
| Oma pieni kisuli, Ninja <3 |
Itse en kerennyt valmistumisen jälkeen ollenkaan töihin niin ei omakohtaista kokemusta ole, mutta eräs ystäväni raskaana ollessaan jatkoi koulua äitiyslomalle asti suhtkoht normaalisti tietysti huomioiden kaikki rajoitukset. Äippälomalla hän sitten joitain tehtäviä teki kotona ja kokeitä kävi koululla tekemässä sen mukaan mitä pystyi ja jaksoi. Toinen tuttu taas keskeytti koulun äitiysloman ajaksi ja jatkaa sitten kun mammaloma loppuu. Toki nuokin on niin alasta ja paikasta riippuvia
VastaaPoistaJep, varmasti riippuu alasta ja näin :) Itsellä autopuoli siis, onhan se välillä fyysisesti raskasta, mut nykyajan tekniikalla ei pitäs olla niin ongelmallista :D Painavia en nostele enkä liuottimia käsittele niin sillä selvii jo hyvin. Ja kun hommat tehään työpareittain niin varmasti se työpari voi tehdä ne jutut mitä minä en voi.
PoistaMutta itestä ainakin tuntuu että tahon kyllä jatkaa niin kauan kuin kykenen :)
Myö ollaan aika samassa vaiheessa ja saman ikäisiä, oon ite 22v!! 11+3 tänään ja keskiviikkona np-ultra. Pelottaa vähän kokoajan että mitäköhän siellä ilmenee mutta keskiviikon jälkeen voikin sitten huokaista helpotuksesta... Tsemppiä :--)
VastaaPoistaKiitos :) Sama itelläkin, torstai jänskättää ja pelottaa hirmuisesti mutta toivottavasti kaikki on hyvin :) Ja tosiaan ollaan aika samassa vaiheessa, mie tuun vaan päivän jäljessä :D Kaikkea hyvää ja tsempit myös sulle :)
PoistaTöissä en mene mrsa-asiakkaille, enkä kovin mielelläni muihinkaan tarttuvia tauteja kantavien asiakkaiden luokse. Samoin tiettävästi väkivallan uhan paikat jätän välistä. Töissä aion olla niin kauan kuin jaksan, tarkoitus olisi loppuun saakka olla.
VastaaPoistaVarmasti nuo tarttuvat taudit ja väkivallan uhka on sellaisia että niitä kannattaa välttääkin. Itellä aiemmin oli että lopettaisin koulun jo aiemmin ja tekisi jotaki muuta, mutta nyt työharjoittelun myötä sitten tuli semmoinen fiilis et kyl mä jaksan ja aion kokeilla jatkaa niin loppuun kun voin :)
PoistaMä teen lähihoitajan hommia, on tartuntatauteja, painavia nosteltavia, väkivaltaa, 6-7 pvän työputkia jne. mutta niistä huolimatta töissä on käytävä. Oon koittanu vältellä noita em. tapauksia, mutta esim. ilta ja yövuoroissa se ei ole mahdollista. Töissä käyn niin kauan kun oma psyyke ja fyysinen kunto kestää.
VastaaPoistaOotko ajatellu myöhemmässä vaiheessa että kun maha rupeaa kasvaa, että tuleeko se jotenkin olemaan tiellä tai haitaksi?
PoistaSulla tosiaan on joo sellainen homma että ei aina pysty välttämään noita kaikkia. Mutta itseään kuunnellen kun menee :)