Tähän vuoteen on mahtunut paljon ja voisin sanoa, että olen varmasti kasvanut henkisesti eniten tän vuoden aikana.
Äitinä haluan - tietenkin - olla lapselleni niin hyvä vanhempi kuin mahdollista. Olen monien lasten kasvatusta seurannut vierestä ja melkein yhtä monesti päättänyt, että noin en ainakaan lastani kasvata. Viivi on ensimmäinen lapseni, joten luultavasti tulen joskus jotain virheitä kasvatuksessa tekemään, mutta kukapa ei? Virheistä oppii ja sitä rataa.
Entä haluaisinko sitten joskus tulevaisuudessa vielä kokea tuon toisen viivan siinä tikussa? En tiedä. Salaa olen haaveillut pienestä pojasta, pikkuveljestä Viiville (tietty sukupuolta ei voi erikseen päättää) ja joskus ajattelin, että haluan kaksi lasta. Kuitenkin raskaus, ja synnytyskin, olivat mulle melko raskaita. Jälkeenpäin olen kehittänyt synnytyksestä itselleni kammon. Moni on sanonut, että ei kai noin nopeasta synnytyksestä oo ehtiny ees traumoja tulla. Mutta sepä se, se kun nimenomaan oli nopea. Kuulemma kukaan ensisynnyttäjä ei KAKSin synnärillä ole synnyttänyt niin nopeasti kuin minä. Monestihan sanotaan että toinen on puolet nopeampi. Miten siis kävisi, syntyisikö lapsi jo matkalle? Synnärille on matkaa 100 km. Olin itse synnytyksessä todella kipeä, toki aukesin 4 sentistä 10 senttiin reilussa tunnissa. Jonkilainen pelko siihen kipuunkin jäi, vaikka toki koko kipu on unohtunut, siis se miltä se tuntui.
Toki näitä pelkoja varten on olemassa se pelkopoli ja onhan mahdollista saada myös suunniteltu sektiokin. Joskin peloista huolimatta ennemmin synnyttäisin alakautta..
Mutta jokatapauksessa, vain tulevaisuus näyttää tuleeko ikinä sitä numero kakkosta. Tällä hetkellä mulla on tuo numero ykkönen ja se riittää ♥
Rakkauspakkaus ♥ |
siis "sisustus ja dementia", WTF? :D |
Oiiiivoiii. Ihanasti kirjoitettu :)
VastaaPoistaViivi on tuonut varmasti paljon uutta ihanaa elämääsi :)
Muistan itsekin sen positiivisen testin ja tuossa vieressä se nyt tuhisee ilmi elävänä! :D
Hauska tuo loppukevennys.. ahhahaha :P ''yskä kohdunsuu'' ''sisustus ja dementia'' :D
kiitos kivasta kommentista :) ja tosiaan on tuonut, ikinä ei olisi osannu arvatakaan kaikkea sitä, mitä oma lapsi tuo elämään :)
Poistaja joo, noi hakusanat on joskus aika huippuja, täs viime viikol oli jotain että kuinka kauan mut voidaan pakottaa olemaan laitoksella :D
Ihanasti kirjoitettu. :) Voi luoja nuita hakusanoja! :D
VastaaPoistakiitos :) ja niinpä! :D
PoistaHaha :D
VastaaPoistaIhana postaus :) Mua kans aluks pelotti ajatus että jos joutus uudestaan synnyttään, mutta kyllä ne kivut on kyllä niiiiiin jo unohtuneet... :P
VastaaPoistakiitos :) ja joo, kivut on tosiaan kyllä unohtunu. pitäsi ehkä käydä jossain jutskaamassa näistä peloistakin niin neki unohtus :)
Poista