Liitoskipuja ja kirppistelyä

Kuten otsikosta voikin päätellä, uutena "ihanuutena" olen alkanut kärsiä liitoskipuja. Onneksi ne ainakaan vielä ei ole kamalia, mutta ei ne silti mukaviltakaan tunnu. Kivut ovat pääasiassa ollet nyt häpyluun ja nivusten alueella ja onneksi eivät ihan jokapäiväisiä ole. Sunnuntaina oli melko ilkeän kuuloinen, kauan jos istui paikoillaan ja nousi sit ylös, niin olo oli kuin vanhalla ihmisellä :D Sitten kun muutaman minuutin käppäili niin helpotti vähän. Myös ratsastus helpotti noita kipuja. Jospa ne ei tästä enempää ainakan yltyis, näitä vielä sietää, eikä tarvinnu ottaa myöskään särkylääkettä... Nähtäväks jää!

Muksu on kovasti kyl viime päivinä liikkunu, tänään koulussa istuin atk-tunnilla, niin yhdessä välin kamala mylläys alkoi mahassa :D Ja tosiaan taisin aikaisemmin (?) mainita, että tällä on tietyt ajat kun se aloittaa sen mylläyksen. Eli ilmeisesti aika säännöllinen rytmi pikkuisella :)

Kävin tänään kirppikselläkin kiertelemässä, mutta ikäväkseni en löytänyt sieltä lapselle mitään. Yksi lämmin välihaalari ois ollu ihana, mutta en maksa käytetystä vaatteesta melkein kymppiä :/ Muutenkin ihmetyttää, miten kirppiksillä nykyään on aika paljon ylihinnoiteltuja kamppeita... Tänään tosin en jaksanut kauan penkoa, mutta tarttui sieltä jotakin mukaan: uusi laukku itselle (3 e, musta nahkainen, suht tilava ja niittejä koristeena), pitempi mallinen toppi (0,5 e, vaaleanruskea, nappeja eessä, miellyttävän oloista materiaalia, löysähkö joten masuvaraaki on ;) ) ja sitten Tie Pohjoiseen - dvd (5 e). Tuo dvd oli niin uusi ja ilmeisesti ei paljoa katsottu, että se tarttui sit mukaan, lisäksi haluan ko. leffan nähdä. :) Pitää laittaa joku päivä kuvaa laukusta ja paidasta, nyt ei oo sopivaa kameraa, millä kuvaa ottaa :)

Kuhanpahan kuulumisia

Otsikko nyt taas kiteyttää kivasti tätä postausta. Eli kuhanpahan kuulumisia ;)
Perjantaina lähdin ystävälleni kuskiksi illaksi ja hän halusi sitten baarissa käydä. Lähdin itsekin matkaan sitten katselemaan, kun ei ollut sisäänpääsymaksuja eikä muutakaan ihmeellisyyksiä.
Baarimeno oli, hmm, melko tavallista kuten aina ennenkin :D Sain juomat päälleni ja noin viisi ihmistä yritti iskeä minua. Lisäksi siellä oli tappelu ja ainakin yksi nakattiin ulos :D Taas tuli hyvin mieleen, miksi en muutenkaan ennen raskauttani edes viihtynyt baarissa.... :D

Tänään kävin sitten heposen selässä taas pyörähtämässä. Oli taas ihan mahtavuutta, siskon hevonen, Heluna, on tähän mun tilanteeseen nähden ihan unelma. Sen liikkeet on sellaiset, että pystyin helposti menemään vielä raviakin, eikä tullut mitään inhottavia tuntemuksia, toisin kuin omalla hevosellani ratsastelun jälkeen. Lisäksi Helunan liikkeet liikutteli taas selkää mukavasti vieden kaikki selkäkivut mennessään. Ja tamma on niin mainio ja luottoratsu, että sillä uskaltaa kyllä köpötellä. Onneksi näin, ratsastus on niin rakas harrastus mulle, että en siitä haluaisi luopuakaan :)

Huomenna olisi sitten tarkoitus viedä asuntohakemus, josko jostain joku kiva kaksio mulle löytyis. Helmikuun alustahan tässä ois kämppä mieluiten saatava, kyllähän tuo asuntovälittäjä tosin lupaili et eiköhän sitä siihen mennessä mulle kämppä löydetä. Toivottavasti, kauhea hinku päästä muuttamaan omaan kotiin! Lisäksi pitäisi käydä sosiaalineuvojan luona juttelemassa ja tarkoitus oli hieman piristää itseä piipahtamalla kirppiksellä katselemassa..... ;)

Tunnustus

Kiitoksia tunnuksesta, Vanilla!

Tämän tunnustuksen tarkoitus on saada huomiota suhteellisen uusille blogeille, joilla on alle 200 lukijaa.

Tässä säännöt:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle.
2. Valitse 5 ihanaa blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset joille jätit tunnustuksen antavat sen eteenpäin.

Tunnustukseni menee seuraaville blogeille:

Helin ja Hellun elämää
Project Manatee
Liki pitäen
Vain elämää, ei sen enempää
Haikein terveisin

Perjantaimietteitä ja shoppailuhimo

Koulupäivä on taas mennyt tietokonetyöskentelyn parissa. Ainakin alkaa autosähkö tulla mukavan tutuksi :D Kohtapuoliin (klo 13) sitten loppuu päivä minun osaltani ja otan taas Nurmeksesta suunnan Kuhmoa kohden. Saa nähdä mitä viikonloppu tuo tullessaan, huomenna ainakin tarkoitus olisi tehdä reissu Kajaaniin, ystäväni luokse. Saas nähdä intoutuuko sitä alennusmyyntejä kattelemaan... Muiden blogeja lueskelleena mulle on iskenyt ihan hirmuinen shoppaushimo, tekisi mieli ostella kaikkea ihanaa tulevaa pikkuista varten :) Yritän vielä kuitenkin kovasti malttaa mieltäni ja säästää shoppaushimot rakenneultran jälkeen. Vaatteita ym. tarpeellista ainakin aion hankkia. Vaunut, turvakaukalo ja sänky ovat jo valmiina, niistä ei onneksi tarvitse huolehtia. Vaunut saan "ex-anopilta" ja sängyn & turvakaukalon ystävältäni. Toiselta ystävältäni saisin sitten vielä hoitopöydän, varmaan otan senkin sitten. Luultavasti myös sukulaiset auttavat hankinnoissa.

Sukulaisista tulikin mieleeni, että yksi kummitätini ei vielä tiedä, että olen raskaana. En oikein tiedä miten uskaltaisin ottaa sen hänen kanssaan puheeksi, koska hän on hyvin...voimakastahtoinen ihminen ja tiedän, että siitä syntyy kauhea haloo. Olen ollut pienestä tytöstä asti hänen "silmäterä" (hänellä ei ole omia lapsia), joka kirjoitti ylioppilaaksikin yms. Siitä syntyi jo iso haloo, kun hän ei pitänyt kihloihin menostani tämän lapsen isän kanssa. Kuullessaan sitten meidän eroamisesta, oli suoraan sanoen iloinen. Nyt en tiedä miten voisin ottaa puheeksi tämän suuren asian. Ideoita, anyone?

Tuossa seuraamiani blogeja lueskellessani törmäsin tässä blogissa siihen, että neuvolatäti oli sanonut, että ei vielä tällä viikoilla oleva voi tuntea vauvan liikkeitä (että ne on suoliston liikkeitä) saati olla vauvamasua (että se on läskiä/turvotusta). Itse olin kyllä tuossa asiassa ihan täysin erimieltä. Oma neuvolatätinikään ei hetkeäkään epäillyt kun sanoin, että liikkeitä on jo tuntunut ja tokaisi että oon alkanu nättiä masua kasvatella. Lisäksi dopplerilla kuunnellessa vauva liikkui siellä masussa ja tunsin myös silloin sen, kun se liikkui.

Mulla on ollu mahaongelmia ihan pienestä pitäen ja suoraan sanoen tiedän todellakin miltä tuntuu kun suolet liikkuu ja kurisee ja tekee sitä sun tätä. Nämä viime aikaiset on selkeästi erotettavissa kyllä niistä, ei varmasti ole mitään suolia... :) Kyllä sen tietää, kun kyse on pikkuisen liikkeistä. Mulla liikkeet tuntuu mahan päältä vain, kun makoilen selälläni, eli ei ne siis vielä muussa asennossa tunnu päällepäin. Mutta myös istualleen ollessani tunnen kun ipana liikkuu tuolla. Ja sillä on tietyt ajat vuorokaudesta, jolloin se aloittaa sen "rallin" tuolla mahassa :D Yleensä se on tässä iltapäivällä, 13-15 aikaan, sitten 19-20 välillä ja ennen nukkumaan rupeamista eli 22-24 välillä :)

Ja sitten tuosta masusta. Olen luonnostani tosi hoikka, mun BMI ennen raskautta oli 18-19 välillä. Nyt mulle on lähtöpainosta tullut kilo lisää. Tuo kumpu, mikä on tuohon eteen alkanut ilmaantua, tuskin on pelkkää läskiä ja turvotusta :D Turvotusta varmasti jossakin määrin, mutta alkuajoista se turvotus on reippaasti kyllä hävinnyt. Normaalisti selälleni maatessa mun masun kohdalla on ollut "kuoppa" tai se on ollu ihan sellainen litteä. Nyt siihen on ilmaantunut söpö kumpu, jonka voin sanoa kyllä olevan vauvamasua, ei läskiä eikä turvotusta :) Mitä muut suunnilleen samoilla viikoilla olevat olette mieltä näistä jutuista?

Vielä paluuta vuoteen 2012

Toinen postaus tälle päivää, mutta bongailin tuolta selaillessani tälläisen kyselyn tapaisen, jossa muistellaan nyt sit vielä vähän vuotta 2012 :)

1. Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana?
- Kyllä, erään elämäntilanteen muutoksen vuoksi lähennyttiin erään ihmisen kanssa ja hänestä on tullut hyvin tärkeä ystävä <3

2. Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt?
Hmm ei nyt tule mitään näin äkkiseltään mieleen. Tai no jaa, positiivinen raskaustesti on varmaan ollut se jota en ennen ole tehnyt ;)

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?
kyllä

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta?
positiivinen raskaustesti nyt ainakin :)
5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
En onneksi. Pieniä erimielisyyksiä ja pahaa mieltä on ollut, mutta ne on selvitetty.

6. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana?
Kyllä jossain määrin. Eritoten siinä, että nykyisin olen hyvinkin oman arvoni tunteva nainen, joka uskaltaa tehdä asioita eritavalla kuin aiemmin.

7. Oletko lihonut?
Raskauden myötä on reilu kilo tullut lisää, mut tietenkään se ei haittaa ;)
8. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?
En

9. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?
En ole 

10. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?
Kesällä väritytin tuon heppatatskani uudelleen

11. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
Niitä löytyy parikin :)

12. Piditkö uudenvuodenlupauksesi?
Mä en lupaa koskaan mitään uutena vuotena, ne ei pidä :D

13. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Ei

14. Kuoliko kukaan läheisesi?
tavallaan joo. Ihan läheinen ei ollut, mutta tuttu/kaveri kuitenkin kuoli syksyllä onnettomuudessa.

15. Missä maissa kävit?
En missään :)
16. Mitä haluaisit vuodelta 2013 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2012?
Apua mä oon huono näissä.... :D  Öö öö, jos sanoisin, että tänä vuonna haluaisin säästää rahaa :) Olen tosi huono säästää mut nyt jos aloittas et kerran kuussa laittas rahaa sivuun.
17. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2012?
7.10.

18. Vuoden suurin saavutuksesi?
Selvisin kaikenlaisista koettelemuksista, mm. eroamisesta kaksi kertaa samalle vuodelle.

19. …ja suurin epäonnistuminen?
hmm, koulun kanssa olis voinut mennä paljo paremmin.

20. Kärsitkö vammoista?
ööää, en muuten, puukolla leikkasin sormeen ja arpi jäi koristaa, mutta muuten en :)

21. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Ei nyt tule mitään erikoista mieleen :)
22. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
- Ystävieni Samin, Sinin ja Jennin. Ovat olleet niin hemmetin iso tuki mulle kaikkina vaikeina aikoina tämän vuoden aikana. Myös siskoni on ollut ihan paras pikkusisko kaikissa tilanteissa.

23. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?
Muutaman, mutta en jaksa miettiä niitä sen kummemmin.

24. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
öö öö, varmaan suurimmat osat kului ihan perusmenoihin, vuokraan, autoon ja ruokaan ja muihin laskuihin :)

25. Mistä innostuit eniten?
Kun masu rupesi kasvamaan <3
26. Vuoden 2012 ihmiset:
Sami, Jenni ja Sini <3
27. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
Onnellisempi

28. Lihavampi vai laihempi?
Lihavempi hyvin pitkälti :DD

29. Rikkaampi vai köyhempi?
köyhempi, voisin veikata :D

30. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
Liikkua aina voisi enempi :D

31. …entä vähemmän?
Stressata

32. Miten vietit joulun?
sukulaisten kera 

33. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
En luultavasti yhtään mitään :)

34. Rakastuitko vuonna 2012?
Jjoo
35. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?
pari taisi olla 

36. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
Hmm, the walking dead!

37. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
En mä vihaa ihmisiä, en vain pidä/tule toimeen kaikkien kanssa.

38. Mikä oli paras lukemasi kirja?
En tainnut lukea yhtään kirjaa :D

39. …entä musiikillinen löytö
olihan noita jokunen

40. Mitä halusit ja sait?
öö öö kaikenlaista :)

41. Mitä halusit, muttet saanut?
hmm, sanotaanko näin, että onnellista parisuhdetta nyt ainakaan.

42. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
monia

43. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
juhlittiin ystävien kera :)

44. Ketä kaipasit?
ystäviä

45. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
ystävät
46. Oletko joutunut tappeluun?
En tappele. 

47. Oletko tehnyt mitään luvatonta vuoden aikana?
kyllä varmaankin :D

48. Oletko juonut ”perseitä”?
en :)

49. Oletko tehnyt jotain, mitä olet katunut kauan jälkeenpäin?
- en :)

Pohdiskelua

Tänään piti koulussa olla teoriapäivä, jonka vuoksi jaksoin nyt kouluun tullakin. Eilen jätin koulupäivän väliin ilkeän selkäkivun takia, olisi ollut hallipäivä ja minusta tuskin ois ollu mitään hyötyä hallissa sillä selällä. Nyt tosiaan tänään piti olla teoriapäivä, mutta ei ollutkaan. Sanoin sitten opettajalle suoraan, että mulla on sellaiset fiilikset että en jaksaisi nyt mitään isompaa tehdä. Opettaja laittoi sitten minut itsenäiseen tietokonetyöskentelyyn :) Onneksi täällä opettajat ymmärtää tämän minun tilanteeni hyvin ja varsinkin tämänpäiväinen opettaja. Sanoi vielä, että pidä vain taukojakin niin paljon kuin haluat ja jos siltä tuntuu. Onneksi näin, olisi voinut olla sekin tilanne, että opettajat ei välitä ollenkaan.

Tässä opiskelujen lomassa olen pohdiskellut paljonkin asioita ja oikeastaan pohdiskelin niitä eilenkin jo, kun viettelin saikkupäivää. Mietiskelin tulevaa arkea, sitten kun vauva syntyy, sillä minustahan tulee nyt yksinhuoltaja. Toisaalta se vähän pelottaa, miettii nyt, olet tavallaan ihan yksin ja siinä ei ole sitä miestä tukena ja turvana ja auttamassa. Toisaalta taas, olen itse sellainen ihminen, että pärjään ja olen aina pärjännyt asiassa kuin asiassa yksinkin. Lisäksi, minulla on aivan mahtava tukiverkosto ympärilläni. Omasta perheestä äitini ja siskoni ovat auttaneet ja auttavat ihan hirmuisesti. Sisko sanoi, että hän lähtee vaikka synnärillekin minun mukaan :D Sitten pari lähintä ystävää ovat olleet ja varmasti tulevat olemaan hirmuisen iso tuki minulle. Seiskasta asti ollut ystäväni, paras ystäväni, on nyt sitten luultavasti se ihminen, tukihenkilö, joka lähtee mulle synnärille sitten kaveriksi.
Ja niin, onhan se lapsen isäkin varmasti kaikessa mukana ja apuna, ja lähtis varmaan synnärillekin, mutta itse koen sen paremmaksi niin, että ei lähde. Tottakai voi tulla sinne, mutta itse synnytykseen en halua häntä mukaani.

Arjen sujumisesta synnytyksen jälkeen en toki vielä osaa sanoa mitään, sen näkee sitten. Mutta tiedän, että vaikka yksin olenkin, en minä yksin jää. Se on helpottavaa tietää. Pelottaahan se vauva-arki jollain tapaa, koska miettii, että osaako sitä kaiken ja mistä tiedän mitä tehdä jne. Mutta kuten joku viisas joskus taisi sanoa, äidiksi ei tulla eikä opiskella vaan äidiksi kasvetaan :)

Toinen pohdiskelun aihe mulla on ollut imetys. Haluan kyllä imettää, mutta en tiedä kuinka kauan ja miten se tulee onnistumaan. Olen ajatellut sellaista, että jos se imetys ei onnistu, niin sitten se ei onnistu ja that's it. En aio pakottaa itseäni, enkä vauvaakaan, siihen jos se ei onnistu tms. Vaikka se joidenkin mielestä olisikin julman kuulosta "APUA ET SÄ VOI NOIN TEHÄ, KYL SUN ON PAKKO IMETTÄÄ KOSKA SITÄ JA KOSKA TÄTÄ". Jos mä en halua, jos se ei onnistu, jos siihen ei vain pysty, niin miksi pakottamalla pitäisi? En tunne yhtäkään lasta, joka ois kärsiny siitä että sitä ei ole imetetty. Tottakai tahdon yrittää, mutta pakon alle en ryhdy. Millaisia mietteitä teillä, odottavilla lukijoilla on imetyksestä? Onko teistä aivan totaalisen väärin jos ei pystykään imettämään lastaan?

Neuvolakäynti

Eilen oli neuvolassa käynti. Aluksi annoin sitten pissa- ym. näytteet, tarkistetaan varulta pissatulehduksen sekä muiden mahdollisten tulehdusten varalta, kun perjantaina oli niitä kipujakin ja meinaa olla välillä runsasta tuo valkovuoto. Hyvähän ne on tietty tarkistaa :) Painoa ei ollut tullut edelliskerrasta (joulukuun alusta) kuin 400 grammaa, koko raskausaikana tähän mennessä mulle on tullut ehkä noin 1 kg lisää painoa, eli ei paljoakaan.

Käytiin neuvolassa läpi mun täyttelemiä lappuja, joissa kyseltiin ruokailu- ja liikuntatottumuksia, sekä elämäntilanteita (stressaako, saanko tukea tarpeeksi, huolestuttaako joku jne). Kerroin lapsen isän ja minun erostani ja siitä sitten kyseli tarkemmin. Sanoi, että vaikka mulla ei olekaan mitään ihmeempiä ja tuo ero ei stressaa ja rasita, niin halutessani pääsen kyllä juttelemaan vaikka psykiatrinkin kanssa.
Sitten otti multa hemoglobiini näytteen, se oli ihan normaali, 123. Sitten myös verenpaineen mittaus ja se kyllä yllätti minutkin, oli kyllä alhaalla. Paineet oli 93/49. Ilmankos se välillä saattaa hieman huippailla :D Eli kärsii syöpöttellä salmiakkia ja lakritsia, niitä mulla aikapaljon tekee mielikin :) Sanoi se neuvolatäti kyllä, että keskiraskaudessa paineet saattaa laskeakin ja nousee sit normaaliks. Hyvä vaan ku mulla muutenkin on matalat verenpaineet :')

Sitten kuunneltiin vielä dopplerilla sydänäänet. Heti löytyi, pikkuinen tosin aika ahkeraan liikuskeli siellä :D Syke oli 130-140 välillä, aikalailla poikavauvan sykkeillä ollaan menty joten saas nähdä :D Tietty eihän se syke aina kaikkea kerro, tutullani kolme poikaa ja jokaisella ollu "tytön syke", eli aina yli 145. Mut jospa se 29. päivä rakenneultrassa sitten selviäis :)
Seuraava neuvola varattiin sitten 4. helmikuuta.

Masukin mulla on kyl mukavasti alkanut pyöristyä, pitäs joku kaunis päivä muistaa sitä kuvaa tännekin laitella siitä :) Ja pikkuinen jaksaa joka päivä liikuskella tuolla niin, että tämäki mamma saa nauttia niistä liikkeistä <3